Ruokatarinoiden räjähdys

Jos keskustelu hyönteisruoasta Pirkon kanssa olisi jostain syystä ollut aineistonkeräysprosessini viimeinen haastattelu, tämä projekti olisi saanut ansaitsemansa päätöksen – hienon sellaisen!

Tällä kertaa saatiin poimittua talteen niin poikkeuksellisia ajatuksen aminohappoja, että niistä johdettuja ajatuspolkuja tulen mietiskelemään gradussani vielä pitkään.

Jätänkin tällä kertaa pois turhat jaarittelut ja vitsit. Mennään suoraan asiaan.

  • ”Hyönteisruoka tulisi alkuvaiheessa kohdentaa niille ihmisille, joilla on hyvät ihmissuhteet”

Ihmiset, jotka ovat saaneet kasvaa turvallisten ja perusluonteeltaan rakentavien ihmissuhteiden keskellä, ovat varmasti aina olleet paremmassa asemassa ajasta ja yhteiskunnasta riippumatta. Uusia asioita voi kokeilla ja kokea ilman pelkoa leimautumisesta ja ryhmän ulkopuolelle jäämisestä.

Koska ruoka on yksi niistä vahvoista kannanoton muodoista joita yksilö voi elämässään tehdä, ihmissuhteiden vaikutuksen mukaan ottaminen ruokakeskusteluihin onkin erittäin raikas ajatus.

Hyönteisten syöminen on Suomessa vielä tässä vaiheessa jotain niin poikkeuksellista, että ensikäyttäjiksi ryhtyvät ihmiset tarvitsevat taakseen varmasti paljon muutakin kuin vain uteliaisuutta ja hurjapäisyyttä – esimerkiksi vahvan sosiaalisen turvaverkon.

Tämä ei Pirkon mielestä tietenkään koske pelkästään hyönteisruokaa. Esimerkiksi päätös ryhtyä kokeilemaan vegaaniruokavaliota 1970-luvun Suomessa vaati onnistuakseen yhtälailla ymmärtävää lähipiiriä ja sen hyväksyntää Pirkko muistelee.

Ottaen huomioon sen, kuinka ”pikkiriikkisen” erilainen sen ajan ilmapiiri massasta poikkeavia ihmisiä kohtaan vielä silloin Suomessa nykypäivään verrattuna oli, voisi kuvitella 2010-luvun yhteiskunnan kohtelevan nyt lempeämmin ”erilaisuutta” harjoittaviaan kohtaan.

Silloinkin, kun suora lähipiiri ei niin suvaitsevainen olisikaan. Tässä mielessä hyönteisten (tai minkä tahansa muun uusruoan) syömisen aloittaminen voi Suomessa olla nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.

Toivotaan, että asia tosiaan on näin! Annetaankin ajatukselle samantien lisäpontta toisesta Pirkon pääpointista:

  • ”Ikuisia kertomuksia ei enää ole”

Pirkon mielestä maailma menee koko ajan nopeammin suuntaan, missä vanhat dogmit rapistuvat. Tämä pätee myös ruokaan.

Jos joku haluaa syödä hyönteisiä, niin mitä sitten – se ei loppujen lopuksi ole sen kummempi asia kuin minkään muunkaan syöminen. ”Etenkään fiksujen ihmisten mielestä” Pirkko toteaa.

Käsitteellä ”fiksut ihmiset” Pirkko viittaa alussa mainittuihin terveisiin ihmissuhteisiin. Jos ihminen on sinut itsensä ja muiden kanssa, toisten ruokavalinnoista räksyttäminen tulee tuskin mieleenkään. Fiksu jaksaa ymmärtää ja antaa kaikkien kukkien kukkia.

Viemällä oikein pitkälle tätä ajatusta, se miten hyönteisiä ruoakseen käyttäviä ihmisiä Suomessa aletaan tulevaisuudessa luokittelemaan, voi olla hyvä mittari mittaamaan yhteiskunnan herkkyyttä suvaita ”erilaista” käytöstä.

pexels-photo-68722

Vaikka tämä kirjoitus olisi hauska lopettaa tähän eeppiseen ajatukseen, päätetään se silti Pirkon konkreettisiin vinkkeihin ja toivomuksiin hyönteisistä ruokana.

  • Hyönteisten luotaantyöntävästä ulkoasusta johtuen niitä pitäisi ainakin alkuvaiheessa pystyä ostamaan prosessoituna – esimerkiksi jauheena.
  • Kokit ovat avainasemassa, jos hyönteisruoka halutaan saada lyömään läpi Suomessa – parikin huippukokkia voisi saada ilmiön aikaan.
  • Vappu Pimiän kaltaisten julkkisten mukaan tulo hyönteisruoan taakse voisi nopeuttaa prosessia huomattavasti.
  • Samoin, jos nuoret naiset ja etenkin äidit innostuisivat kokkaamaan hyönteisiä lapsilleen.
  • Tällä hetkellä hyönteisruoka ei näy vielä oikein missään. Tilanne voi kuitenkin Pirkon mielestä vielä muuttua, kunhan elintarvikelaki hyönteisruoan osalta ensin ratkeaa.

Kiitos Pirkolle haastattelusta!

(Kuvat: Pexels.com)